Русский English Deutsch Le français Español Lingua italiana Suomi Svenska 中
Haku
Kotisivu / Veliki Novgorod on Venäjän alkulähde
Veliki Novgorod on Venäjän alkulähde

Ymmärtää moniulotteista venäläistä sielua, tuntea murtumaton yhteys maan suureen ja mainioon historiaan, kosketella elävää menneiden vuosisatojen aikaa henkivää muinaisuutta – vain Veliki Novgorodissa paljastuu koko skaala näitä liikuttavia ja jokaiselle Venäjän kansalaiselle tärkeitä elämyksiä. Vasta tultuanne muinaiselle Novgorodin maalle, Venäjän alkulähteille, te opitte tuntemaan tämän maan.

Vain täällä te voitte kosketella elävää itse Venäjää vanhempaa historiaa, nähdä omin silmin, mistä Venäjä ja sen ortodoksisuus, luku- ja kirjoitustaito, demokratia ja valtiojärjestelmä ovat saaneet alkunsa. Matkustatte kymmenen vuosisataa taaksepäin ja nautitte muinaisajoilta asti tunnetusta novgorodilaisesta vieraanvaraisuudesta.

Te näette legendaarista Olhavanjokea, joka on toiminut kuuluisan keskiaikaisen kauppatien ”Varjageista Kreikkaan” tärkeänä osana. Monta vuosisataa sitten Olhavanjokea pitkin kulki lukuisia venekaravaaneja, jotka kuljettivat ulkomailta tuotuja tavaroita – kalliita kankaita, värimetalleja, harvinaisia viinejä, meripihkaa. Nykyään täällä uidaan ja vesiskootterit kiitävät pitkin veden peilipintaa, joka edelleen kätkee lukuisia salaisuuksia. Te saatte tuntea ajan pulssia historian ranteessa tutustuessanne Rohmaninovin, Dostojevskin, Derzhavinin ja Ahmatovan lahjakkuuksien tapaan tähän merkilliseen kaupunkiin, joka on rauhallinen ja ikivanha, mutta samaan aikaan nuori ja tarmokas.

Veliki Novgorod ikään kuin arvaten toiveitanne tarjoaa teille sen, mitä sielunne kaipaa. Valinta on teidän: joko levätä kaupunkielämän kiireistä nauttien kävelystä ikivanhoilla kaduilla ja ihaillen kaupungin historiallisen keskuksen arkkitehtuurihelmiä tai yllättää itseänne kaupungin runsassisältöisellä ilta- ja yöelämällä.

Voitte olla varma, että vierailtuanne Veliki Novgorodissa kerran, vielä monesti palaatte tänne ihmetelläksenne uudestaan ja uudestaan Venäjän historian salaisuuksia, jotka paljastuvat täällä Novgorodin maalla, ja saadaksenne tuntea venäläisten klassikkojen ylistämää salaperäistä venäläistä sielua.

Veliki Novgorod on Venäjän valtiojärjestelmän alkulähde

Vain Novgorodin maalla te hengitätte sisään sitä ilmaa, jota hengitti syntyvä Venäjä. Veliki Novgorod antoi Venäjälle ensimmäistä kokemusta tasavaltavaltiojärjestelmästä ja sen historialliseen esimerkkiin ovat aina vedonneet maamme demokraattisen kehityksen kannattajat.

Ehdottomasti kannattaa myös käydä Rurikin muinaislinnassa – tähän paikkaan, jota D. S. Lihachev kutsui maailman kauneimmaksi, liittyy suoraan Venäjän valtiojärjestelmän synty. Täällä 800-luvulla seisoi ruhtinas Rurik joukkoineen, jonka slaavilaiset kutsuivat hallitsemaan itseään. Hänestä alkoi Rurikin suku, joka hallitsi Venäjää yli 700 vuotta, ja hän antoi uusille alueille Rus’-nimen.

1100-luvusta lähtien novgorodilaiset solmivat ”työsopimuksia” valittujen ruhtinaiden kanssa. Mikäli ruhtinas ei vastannut toiveita, hänet saatettiin karkoittaa. Edes Aleksanteri Nevski ei säästynyt tästä kohtalosta, mutta kun teutoniritarit lähestyivät Novgorodia, Aleksanteri palautettiin ruhtinaaksi.

Muinaisvenäläinen kronikankirjoitus Rurikin valtaannoususta Novgorodissa oli virallisena syynä Venäjän tuhatvuotisjuhlan järjestämiseksi. Tämän kunniaksi Aleksanteri II:n aloitteesta vuonna 1862 Novgorodin Kremlin keskelle pystytettiin suurenmoinen monumentti ”Venäjän tuhatvuotisjuhlan kunniaksi”. Nykyäänkin se kaunistaa Novgorodin Kremliä muistuttaen siitä, että Novgorod on perusteellisesti venäläisten kaupunkien isä.

Veliki Novgorod on ortodoksisuuden alkulähde

Ortodoksiset pyhiinvaeltajat koko Venäjältä pyrkivät tänne joutuakseen kosketuksiin muinaisajoilta ortodoksien kunnioittamiin pyhiin paikkoihin. Novgorodin kirkkojen seinät henkivät vuosisatojen viisautta ja ihmeitä tekevät ikonit, jotka nykyäänkin suojelevat kaupunkia, välittävät armoa.

900-luvulla Novgorodiin rakennettiin ylväs Sofian katedraali, Venäjän vanhin kivikirkko, johon on aina liittynyt sekä Novgorodin kirkollinen ja siviilielämä että itse kaupungin henki. Ei suotta ruhtinas Mstislav Udaloi (Hurja) sanonut 1200-luvulla: ”Novgorod on siellä, missä Pyhä Sofia on”. Tarinan mukaan kirkon kultaisen kupolin ristissä oleva kyyhkynen suojelee kaupunkia vaaroilta. Kronikankirjoituksessa kerrotaan, että Veliki Novgorod on Pyhän Sofian, Jumalan Viisauden, erityisessä suojeluksessa.

Nykyään toimivassa Sofian katedraalissa on Novgorodin pyhä aarre – Neitsyt Marian ennusmerkin ikoni. Tarinan mukaan 1100-luvulla se lahjoitti novgorodilaisille voiton taistelussa suzdalilaisia vastaan, jotka ampuivat ikonia nuolella. Jumalanpilkka ei jäänyt rangaistuksetta – Novgorodin vihollisten päälle ”laskeutui pimeys” ja peloissaan he tappoivat toisensa.

Novgorodilaisten ja suzdalilaisten taistelua kuvaava ikoni sijaitsee maailman suurimmassa keskiaikaisen Venäjän ikonimaalauksen näyttelyssä, joka löytyy Novgorodin valtiollisen museon kokoelmasta Novgorodin Kremlin virastorakennuksessa. Siellä näette myös ensimmäisen venäläisten pyhimysten kuvan, Pyhien Borisin ja Glebin ikonin, ja mahtipontisen Kristuksen ikonin ”Aina valvova silmä”.

Venäjän historian tärkeimmät tapahtumat liittyivät novgorodilaisiin luostareihin, jotka ympäröivät Veliki Novgorodia, ja niiden perustajien kuuluisiin urotekoihin. Pyhän Yrjön luostarin Pyhän Yrjön kirkossa ruhtinas Aleksanteri Nevski rukoili polvistuen voitosta taistelussa teutoniritareita vastaan. Pyhä Hutynin Varlaam, nimikkoluostarin perustaja ja ensimmäinen johtaja, ennusti Iivana III:lle voittoa Liettuasta ja Krimin kaani Gireistä. Ihmeitä tekeville Pyhittäjä Varlaamin maatumattomille jäännöksille voi kumartaa tänäkin päivänä.

Veliki Novgorod on luku- ja kirjoitustaidon alkulähde

Ensimmäinen venäjänkielinen kirja… Venäjän ensimmäinen koulu… Venäjän suurin kirjasto keskiajalla… Väestön sataprosenttinen luku- ja kirjoitustaitoisuus jo silloin, kun suurin osa Euroopan asukkaita laittoi ristin allekirjoitukseksi… Tiedetään, että Ranskan kuningatar Anna, Jaroslav Viisaan tytär, yhdessä kirjeessä valitti isälleen: ”Mihin barbaarimaahan olet lähettänyt minut: talot täällä ovat synkkiä, kirkot rumia ja tavat kauheita”.

Muinaisajoilta lähtien Veliki Novgorod on ollut kronikkojen ja kirjojen kirjoittamisen keskus. Novgorodissa ei kirjoitettu ainoastaan virallisia asiakirjoja, vaan jopa talonpojat kirjoittivat kirjeitä, jotka koskivat sekä jokapäiväisen elämän asioita että rakkausasioita… Tänäkin päivänä voitte nähdä ja lukea muinaisnovgorodilaisten viestejä toisilleen. Arkeologit ovat löytäneet noin 1000 tuohikirjettä, joista suurin osa on Novgorodin valtiollisen museon kokoelmassa. Niiden joukossa ovat kirjaviisautta oppivan novgorodilaisen pojan Onfimin piirtämät ihmeelliset ja liikuttavat kuvat.

Kymmeniä vuosisatoja sitten Sofian katedraalin ylväiden seinien sisäpuolelle novgorodilaiset kirjoittivat rukousvetoomuksiaan, erilaisten kaupungin kirkollisten ja poliittisten tapahtumien kuvauksia, seurakuntalaisten vaikutelmia jumalanpalveluksista ja kuulluista saarnoista – voi sanoa, että tämä oli Euroopan ensimmäinen palautekirja. Osa kirjoituksista on säilynyt meidän päiviimme asti.

Muistakaa kävellä rantakadulla. Käveltyä maalauksellisen varjoisan puiston kautta tulette Antoniuksen luostarille, kuuluisalle Pyhän Antoniuksen tyyssijalle. Tarinan mukaan Pyhä Antonius kellui Novgorodiin Italiasta kivellä. Tämän kiven voi nykypäivänäkin nähdä Neitsyt Marian syntymän kirkossa. Luostarissa eli ja työskenteli tunnettu Kirik Novgorodets, Venäjän ensimmäinen matematikko, joka järjestelmällisti kalenterilaskennan ja tähtitieteen perusteet.

Veliki Novgorod on demokratian alkulähde

Rohkea ja nöyryyttämätön pohjolalainen Veliki Novgorod on aina erottunut sen asukkaiden ajattelun vapaudella ja itsenäisellä luonteella. Kansalliseen tietoisuuteen on vahvasti juurtunut kuva vapaasta Novgorodista – Novgorodin tasavalta on yksi vanhimpia demokratiajärjestelmän toteutumisesimerkkejä. Ruhtinas Jaroslav Viisaan aikana Novgorodiin asettuneiden heimojohtajien jälkeläiset saivat erikoisoikeuksia ja veronkevennyksiä ja 1000-luvulla alkoivat hallita itse itseään. Kellon kaikuva ääni keräsi muinaisia novgorodilaisia kansankokoukseen, jossa kaupunkilaiset tekivät tärkeimmät valtiolliset päätökset.

1100-luvulta alkaen novgorodilaiset itse valitsivat itselleen ruhtinaan. Kunkin uuden ruhtinaan kanssa sovittiin hänen valtuuksensa ja tulojen suuruus. Valtaa jakoivat ruhtinas ja posadnikka (ruhtinaan käskynhaltija tai valittu kaupunginjohtaja), jonka valitsivat kansankokouksen ”parhaat edustajat”. Vain neuvoteltuaan posadnikan kanssa Novgorodin ruhtinas sai antaa tuomioita ja luovuttaa maita käyttöön. Novgorodilaiset valitsivat jopa arkkipiispan kansankokouksessa. Ei turhaan Novgorodia ole aina sanottu vapaamieliseksi kaupungiksi. Suuri, maineikas ja kukoistava Novgorodin tasavalta yhä edelleen kiinnostaa kansalaisvapauksien kannattajia.

Herra Hallitsija Veliki Novgorodin, ja nimenomaan näin kuului kaupungin koko nimi. Sen mahti ja vapaamielisyys olivat niin voimakkaita, että verisen retkensä jälkeen Iivana IV Julma ensimmäiseksi käski ottamaan pois kansankokouskellon ja pieksämään sitä kaikkien nähden, minkä jälkeen hän käski repimään siitä kielen saadakseen vapauden äänen vaikenemaan.

Veliki Novgorod on museokaupunki

Mikään muu ei tuota teille rauhallista iloa ja esteettistä nautintoa kuin kävelykierros Veliki Novgorodin kaduilla. Sillä Novgorodissa sijaitsee aitoja Venäjän rakennustaiteen helmiä. Ikivanhan kaupungin arkkitehtuuri on todella ainutlaatuinen – täällä on esitetty valtava määrä tyylejä ja aikakausia, jotka eklektiikasta huolimatta yllättävän hyvin sopivat yhteen.

Ainoa paikka Venäjllä, jossa samalla pienellä tontilla sijaitsee seitsemän eri tyyliin rakennettua kirkkoa, on Jaroslavin Piha. Novgorodilaiset, moskovalaiset ja bysanttilaiset vaikutukset näkyvät muinaisella kauppapaikalla sijaitsevissa ihmeellisissä rakennuksissa. Kronikankirjoituksen mukaan yhden kirkon, Pyhän Nikolauksen kirkon, rakensi Venäjän ensimmäinen rakennustaiteilija nimeltään Pjotr.

Kävelkää Jaroslavin Pihasta vähän eteenpäin ja te näette sopusuhtaisen Kristuksen Kirkastumisen kirkon, joka sijaitsee Iljinankadulla, ja sen mahtavat freskomaalaukset, jotka ovat kuuluisan bysanttilaisen taiteilijan Teofan Kreikkalaisen käsialaa.

Novgorodin Kremlissä sijaitsee ainutlaatuinen rakennus, yksi Veliki Novgorodin arkkitehtuurin salaisuuksia – Fasettipalatsi (Granovitaja eli Vladychnaja palata). Tämä on Venäjän ensimmäinen goottilaiseen tyyliin rakennettu rakennus 33 ovella.

Fasettipalatsin vieressä Kremlin seinällä on paikka, jossa 1400-luvulla sijaitsi Novgorodin arkkipiispan residenssi. Ihmepalatsiksi sanotussa rakennuksessa oli hyvin toimiva vesijohto ja viemäri, jotka ovat verrattavissa nykyaikaisiin.

Kosketella pysähtynyttä aikaa kirjaimellisesti ja joutua historian keskelle voi uudessa esittelykohteessa nimeltään Aikateatteri: Troitsan kaivauspaikka, jota historioitsijat perusteellisesti kutsuvat Venäjän Troijaksi. Teillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tulla katsojaksi teatteriin, jossa lavastus on satoja kertoja katsojia vanhempi, ja nähdä arkeologien sensaatiolöytöjä.

Novgorodilaisten ja kaupunkivieraiden lempipaikkoja on kansan puurakennustaiteen museo ”Vitoslavlitsy”, johon on kerätty puuarkkitehtuurin helmiä. Ulkomuseoaidan takana näkyy kirkkojen ja kellotapulien telttakattoja ja kupoleja, siellä avautuu aivan toisenlainen elämä. Kahdesti vuodessa, joulun jälkeisinä svjatki-joulupyhinä ja laskiaisena, novgorodilaiset järjestävät täällä laajoja kansan juhlia, värikkäitä ja iloisia, jotka vievät teidät mukaan ainutlaatuisen juhlan ilmapiiriin.

Veliki Novgorod on hansaliiton kaupunki

Monien vuosisatojen aikana Veliki Novgorod toimi yhdyslenkkinä keskiaikaisen Euroopan ja Venäjän välillä. Ennen kun Pietari Suuri ”avasi ikkunan Eurooppaan”, Venäjällä oli jo ollut avattu ovi, josta pääsi Euroopan maihin ja eurooppalaisille markkinoille. Nimenomaan Veliki Novgorod oli kansainvälisen integraation ja kaupankäynnin keskuksena. Novgorodiin tuotiin kalliita kankaita (kaikkein eniten arvostettiin verkaa), värimetalleja, harvinaisia viinejä, meripihkaa, Itämeren silliä ja suolaa. Novgorodilaisia tavaroita taas arvostettiin korkeasti Euroopassa. Monet länsieurooppalaiset monarkit ja maineikkaat persoonat pitivät upeista novgorodilaisista kallisarvoisista turkiksista (kärpistä, soopeleista, näädistä) tehtyjä turkkeja ja hattuja ja koreilivat novgorodilaisten nahkamestareiden työstetyissä saappaissa; venäläisestä vahasta valmistetut kynttilät tuikkivat goottilasten kirkkojen suurissa alttareissa Euroopan suurimmissa kaupungeissa.

Hansaliiton kaupankäynti Venäjän kanssa tapahtui vain Novgorodin kautta – Novgorodia kauempana hansaliittolaiset kauppiat eivät käyneet Venäjällä, kaikki tavarat loppuunmyytiin Novgorodissa, josta novgorodilaiset kauppiaat kuljettivat niitä omia etuja hakiessa. Lähtekää lyhyelle kävelylle Kremlistä Olhavanjoen yli menevällä sillalla – ja te pääsette Jaroslavin Pihalle, keskiaikaiselle kauppapaikalle, jossa sijaitsi Eurooppan suurimpia Hansaliiton konttoreja. Kiinnittäkää erityistä huomiota kauniiseen ulkomaalaisten kauppiaiden rakentamaan Paraskevan Pjatnitsan kirkkoon. Kerrotaan, että jos kävelee kirkon ympäri ja kämmenellä koskettaa 148 kulmaa, tämä varmasti tuo hyvää onnea liike-elämään. Novgorodilaiset tytöt juoksivat kolmesti sen ympäri saadakseen onnea naimisiinmenoa varten. Nykyäänkin kirkon ympärillä kulkee polku…

Keskiaikaista Hansaliittoa pidetään nykyaikaisten yhtenäisten Euroopan markkinoiden esikuvana. Sen perinteisiin perustuen vuonna 1980 syntyi Uuden ajan Hansaliitto, joka yhdistää nykyään yli 160 kaupunkia 15 Euroopan maasta.

Veliki Novgorod on kansanrunoelmien (bylinoiden) Sadko-sankarin synnyinmaa ja keskiaikaisen kauppakäynnin keskus

Novgorodin maalla nykyaikaiset realiteetit ovat oikullisesti sulautuneet yhteen sadun kanssa. Venäjän alkulähteellä on oma ainutlaatuinen ikivanha magiansa, josta ottivat alkunsa monet kauniit tarinat.

Kaupungin ytimessä, Novgorodin Kremlissä, ihaillen upeaa Sofian katedraalia ja kiertäen Detinetsin seiniä voi tulla paikalle, jossa ennen vanhaa kohosivat Pyhien Borisin ja Glebin kirkon seinät. Kirkon rakensi legendaarinen bylinan sankari Sadko, vapautta rakastavien novgorodilaisten hengen perikuva. Ylpeä ja itsemääräävä kauppias eli ja kauppasi Novgorodissa moninkertaistaen synnyinmaansa hyvää mainetta ja ylistäen sitä ulkomailla.

Toista novgorodilaisten sankaria, Vasilij Buslaevia, korkeasti arvosti Maksim Gorki, joka piti häntä railakkaan venäläisen sielun perikuvana.

Jaroslavin Pihan kävelykierroksen aikana kuvitelkaa, että astutte samoihin paikkoihin, joissa vielä ennen Hansaliiton kauppiaita hoiti valtiollisia asioita eräs toinen bylinan sankari, bogatyr Dobrynja Nikitich. Novgorodin posadnikka Dobrynja, joka käänsi muinaisvenäläisen kaupungin kristinuskoon ja tarinan mukaan heitti Ilmajärveen pakanallisen idolin Perunin, ja joka kolmesti ui virtaa vastaan takaisin omalle paikalleen.

…Palatessanne mukavaan hotelliin muistakaa heittää kolikko Olhavanjokeen palataakseenne kaupunkiin, johon on mahdotonta olla rakastumatta.

Veliki Novgorod on venäläisten lahjakkuuksien synnyinmaa

Monien kuuluisien venäläisten kohtalot liittyvät Novgorodin maahan. Maailmankuulu kirjailija Fedor Dostojevski eli ja työskenteli Staraja Russassa. Nykyäänkin voi kävellä samoja maalauksellisia katuja pitkin, joilla astelivat Karamazovin veljekset – romaanin päähenkilöt. Romaanin juoni perustuu Venäjän historian tositapahtumiin. Kuuluisan runoilijan Gavrila Deržavinin aina rauhaton sielu sai rauhan Novgorodin kuvernementin Zvanka-kartanossa. Salamyhkäinen 1900-luvun alun naisrunoilija Anna Ahmatova rakasti Veliki Novgorodia vilpittömästi, väittäen omaavansa katkaisemattoman yhteyden siihen: ”Sillä pisara novgorodilaista verta On minussa kuin jääpalanen kuohuviinissä”.

Erityiseksi, rakkaimmaksi ja ainutlaatuiseksi kaupungiksi Veliki Novgorod tuli suurelle säveltäjälle Sergei Rahmaninoville. Lahjakas venäläinen pianonsoittaja ja säveltäjä syntyi Novgorodin kuvernementissa ja intohimoisesti rakastui ikivanhaan kaupunkiin, jota kutsui omaksi kotiseudukseen ja jolle oli velkaa omasta musikaallisesta inspiraatiostaan. Nykyään seisoen Sofian kellotapulin vieressä ja kuunnellen sointuisia kellojen soittoja mieleen tulevat Rahmaninovin sanat: ”Lapsuuteni kalleimmat muistot liittyvät neljään nuottiin, joita soittivat Novgorodin Sofian katedraalin suuret kellot. Kellonsoittajat olivat taiteilijoita. Neljä nuottia muodostivat yhä uudelleen toistuvan sävelmän, neljä hopeista surullista nuottia, joita ympäröivät jatkuvasti vaihtelevat taustasäestykset”. Ja huomattavan myöhemmin ollessaan maanpaossa, hän myönsi, että kaipasi Novgorodin kellojen soittoa epätoivoisesti.

Novgorodilaiset arvostavat suurta maamiestään: syksyisin ja keväisin järjestetään Sergei Rahmaninovin jokavuotiset muistopäivät. Kahdesti viidessä vuodessa järjestettiin Kansainvälinen nuorten pianonsoittajien kilpailu ja Kansainvälinen S. Rahmaninovin kunniaksi nimitetty musiikkifestivaali, jossa perinteisesti esiintyvät kuuluisat musiikkitaiteilijat, joita koko maailman arvostelijat pitävät kaikkein parhaina musiikkitaiteen elävinä symboleina.

↑ Наверх