Русский English Deutsch Le français Español Lingua italiana Suomi Svenska 中
Haku
Kotisivu / Kaupungin historia
Kaupungin historia

Täällä ei käytetty virsuja, vaan pidetty jaloissaan nahkakenkiä, täällä muinaisajasta lähtien on kivetty katuja, maalaistollot olivat aktiivisessa kirjeenvaihdossa keskenään, ruhtinaita kutsuttiin ja ajettiin pois milloin haluttiin. Täällä voi seisoa nimenomaan sillä paikalla, jolta tarinan mukaan verenhimoista Perun -pakanajumalaa heitettiin jokeen, voi uida järvessä, jonka rannalla Sadko-kauppias lauloi lumoavia laulujaan, voi osallistua nykyaikaisten Novgorodin ritareiden turnajaisiin. Ainoastaan täällä voi täydessä määrässä tuntea aikakausien välistä yhteyttä ja venäläisen maan aitoa tunnelmaa. 

Venäjän vanhimpia kaupunkeja, venäläisen demokratian alkukehto, keskiajan kauppa- ja käsityökeskus, Hansaliiton isoin kumppani 1100-1600-luvuilla, silta keskiajan Euroopan ja Venäjän välillä, sekä kahden sivilisaation raja — kaikki tämä on Veliki Novgorod. 

Sana "novgorodilainen” ensi kerran mainittiin kronikassa v. 859 yhteydessä. Tähän asti tieteellisten kiistojen kohteena on pysynyt Novgorodin tarkka syntymäaika ja ”vanhan” kaupungin sijaintipaikka. Viime aikoina vallitsevana on pysynyt näkökulma, jonka mukaan vanhan kaupungin rooli kuuluu Gorodištše-nimiselle muinaislinnalle, joka sijaitsee Olhavanjoen oikealla rannalla 2 km päässä nykyaikaisesta kaupungista. Ilmeisesti siellä sijaitsi Rurik ruhtinaan hallituskaupunki. 800-luvulla Rurik kutsuttiin hallitsijaksi Novgorodiin ja hän antoi alun Rurikovichien dynastialle. 900-luvulla kaupunki siirrettiin uuteen paikkaan, jonka nimettiin ”uudeksi kaupungiksi” – Novgorodiksi.

Venäläisen demokratian kotimaa

Sen jälkeen, kun novgorodilainen sotilasjoukko ruhtinas Olegin johdolla oli valloittanut Kiovan ja perustunut yhtenäisen valtion Kiovan Venäjä, Novgorodista tuli uuden valtion toiseksi tärkeä keskus. Aikoinaan kaupungissa hallitsi ruhtinas Vladimir Suuri ja poikansa Jaroslav Viisas. Mutta v. 1136 Novgorod sai vapauden ruhtinaiden valinnassa: tästä lähtien kaupunkilaiset itse kutsivat haluavansa ruhtinaan, ja tämän hallitusaika Novgorodissa riippui siitä, mielyttikö hän novgorodilaisia. 1200-luvun lopusta alkaen ruhtinasta ei ole enää kutsuttu. Tuolloin Veliki Novgorod toimi vetše-kokouksia pitävän Novgorodin tasavallan pääkaupunkina. Vetše päätti sodasta ja rauhasta, hyväksyi lakia ja solmi rauhansopimuksia muiden maiden kanssa, sekä valitsi Haltijan – Novgorodin arkkipiispan, josta 1400-luvulta alkaen tuli Novgorodin tasavallan hallitsija. Novgorodin tasavalta purkautui v. 1478, jolloin Moskovan sotajoukko voitti novgorodilaisia taistelussa Shelon-joella. Novgorod ja sen kaikki maat liitettiin yhdistetylle Moskovan Venäjälle, jonka alue tämän ansiosta kasvoi 5 kertaa! Silti 1700-luvun alkuun asti Novgorod ei ollut menettänyt kansainvälisen kauppa- ja käsityöammattikeskuksen roolia edullisen maantieteellisen aseman ansiosta – sijainti Baltian maista Välimeren maihin johtuvien reittien varrella (kauppatie ”Varjageista Kreikkaan”), sekä Volgan rannikkoalueen kautta Itään kulkevalla reitillä. Novgorodin kauppayhteydet ulottuivat Flanderista ja hansakaupungeista Ugran maahan asti, Skandinaviasta Astrahaniin ja Konstantinopoliin asti.

Viime vuosisadoissa Novgorodin historia oli tapahtumarikasta. Alla on esitetty vain lyhyt lista Novgorodin päätapahtumista:

  • V. 859 – Novgorodia ensi kertaa mainitaan kronikassa "Kertomus menneistä ajoista" tunnetun ”Varjageista Kreikkaan” –kauppareitin yhteydessä.
  • V. 862 – Rurik -varjagin kutsuminen ruhtinaaksi.
  • V. 1019 – Ruhtinas Jaroslav Viisas antaa Novgorodille itsenäisyyden Kiovasta ja vapaan kaupungin oikeuden.
  • V. 1044 – Vladimirin ruhtinaan aikana aloitetaan Kremlin (Detinetsin) kivimuurien rakentamista. 
  • V. 1045 – Detinetsissa perustetaan ensimmäinen kivestä tehty Pyhän Sofian katedraali.
  • V. 1136 – Novgorod voi itse valita ruhtinaita ja sitä tulee tasavalta, jonka johtona toimii vetše-kokous. 
  • V. 1242 – taistelu Peipsijärven jäällä, novgorodilaisten voitto Aleksanteri Nevskin johdolla.
  • V. 1471 – taistelu Shelonilla, novgorodilaiset alistettiin moskovalaisille, alkoi Novgorodin maan liittyminen Moskovan Venäjälle. 
  • V. 1478 – Novgorodin tasavallan purkautuminen.
  • V. 1570 – Iivan Julma hävitti Novgorodin.
  • Vuosina 1611-1617 – Ruotsalaiset ovat miehittäneet Novgorodin.
  • V. 1706 – Lihudien veljekset perustavat Novgorodiin ensimmäisen kreikkalais-latinalaisen opiston. 
  • V. 1727 – Novgorodista tulee Novgorodin läänin pääkaupunki.
  • V. 1862 – pystytään Venäjän tuhatvuotisjuhlan muistomerkki. 
  • V. 1865 - avataan muinasajan ystävien seuran museo, ensimmäinen maakuntamuseo Venäjän keisarikunnassa.
  • Vuosina 1941-1944 – Fasistiset sotajoukot ovat miehittäneet Novgorodin.
  • V. 1951 – arkeologisissa kaivauksissa löydetään ensimmäinen tuohikirje. 
  • V. 1997 – Novgorod on palkittu Euroopan Neuvoston kunnialipulla talous- ja sosiaalikehityssaavutuksien ansiosta. 
  • V. 1999 – Novgorodille on palautettu sen historiallinen nimi Veliki Novgorod. 

Alkaen 1950-luvulta kaupungissa ja Rjurikovo Gorodištše-muinaislinnalla on jatkuvasti pidetty laajoja arkeologisia kaivauksia, joihin on osallistunut paikallisia ja vieraspaikkalaisia tiedemiehiä, sekä opiskelijoita ja koululaisia. Tästä alkaen on löydetty yli 2000 lyijysinettiä, paljon aseita, koruja, taloustavaroita ja erilaisia soittimia. Novgorodilaisten historikoiden ylpeyden pääkohde on yli 1000 erinomaisesti säilynyttä eri sisältöistä tuohikirjettä. Niiden joukossa on virka-, rakkauskirjeitä, ruoanvalmistusohjeita, kommentteja Raamattuun, liikelaskelmia ja edes oppilaiden raapustuksia. Nämä löydöt osoittavat siihen, että keskiajan Novgorodin asukkaat, mm. naiset ja maalaistollot, olivat kaikki lukutaitoisia, sekä löydöt auttavat esi-isiemme elämäntavan ymmärtämisessä. Hieno puu-, metalli-, nahka- ja lasityö, esineiden ja tuohikirjeiden moninaisuus ja runsaus ei voi jättää ihailematta. Kaikki tämä osoittaa Veliki Novgorodin – Muinais-Venäjän poliittisen, uskonto-, kauppa- ja kulttuurikeskuksen – muinaiseen suuruuteen, mahtavuuteen ja tärkeyteen.

Kansainvälinen kauppakeskus

Vuosisatojen kuluessa Veliki Novgorod on pysynyt Hansan – Itämeren ja pohjoismerten tärkeimpiä kauppateitä valvovan saksalaisten kaupunkien kauppaliiton – pääkumppanina. Venäjän ja Hansan välinen kauppa tapahtui Novgorodin kautta. Hansakauppiaat eivät matkustaneet edemmäksi Venäjälle, kaikkea tavaraa myytiin nimenomaan Novgorodissa, josta venäläiset kauppiaat omaksi eduksi toimittivat sitä muualle. Novgorodin ja Hansan kannalta erittäin edullisia kumppanuussuhteita säätelivät erikoissopimukset ja Hansan pihan ”Skra”-nimiset ohjesäännöt. Sopimuksissa määrättiin turvallisen kaupan takuita. Tärkeimpiä olivat kohdat ”puhtaan tien” antamisesta hansakauppiaille - Novgorodin maahan ja novgorodilaisille – Itämerellä. Tärkeimpää Venäläisen keskiajan vientitavaraa: turkis ja vaha, hunaja ja pellava – arvostettiin kaikkialla Euroopassa. Monet länsieurooppalaiset monarkit ja korkeasukuiset suosivat upeita turkkeja ja päähineitä, jotka oli tehty novgorodilaisista arvoturkiksista – kärpän-, soopelin-, näädännahasta; venäläisestä vahasta tehdyt kynttilät vilkkuivat goottilaisten kirkkojen mahtavissa alttareissa. Lännestä tuotiin kalliita kankaita, verkoja, värimetalleja – niitä käytettiin monissa käsityöammateissa, joista Novgorodin mestarit olivat kuuluisia.

Hansakauppiaat toivat kreikkalaista, ranskalaista, espanjalaista ja tieteenkin Reinin viiniä. Tuotiin myös Itämeren silliä, suolaa, sekä katovuosina myös leipää.

Novgorodissa sijaitsi yksi Euroopan suurimpia hansakonttoreita. Se sijaitsi Jaroslavovo Dvorištšella (Jaroslavin Piha) – keskiajan kauppapaikalla. Konttoriin kuuluivat Goottilainen ja Saksalainen pihat. Paksuista hirsistä tehdyllä paaluaidalla kierretyt pihat muistuttivat linnoja. Niiden sisällä sijaitsi kaikki tarvittava infrastruktuuri hansakauppiaiden pitkäaikaista oleskelua varten Novgorodissa. 

Uuden Hansan aktiivinen jäsen

Vuonna 1980 keskiajan Hansan, jota sanotaan Euroopan Unionin esikuvaksi, perinteiden perusteella perustettiin Uuden ajan Hansaliitto. V. 1993 Novgorodista tuli kyseisen liiton ensimmäinen jäsen Venäjältä, ja joka vuosi Novgorod esittää omia keskiajan perinteitä Kansainvälisten Hansan päivien yhteydessä.

V. 2009 kaupunki yhdisti oman 1150-vuotisjuhlan ja 29. kansainvälisen foorumin ”Uuden ajan Hansapäivät", jota järjesti isäntänä ja jonka motto oli ”Rajojen laajentuminen”. 

↑ Наверх